Pöljänpojan vakuutus

Arena-näyttämö
Premiär 2.12.2016
noin 2 t
31 € (sis. pm)

OBS! Inte längre i repertoaren!

Tarina Pohjanmaalta Helsinkiin könynneestä miehestä, tivolin vedenneidon ja viinaan menevän tykinkuulan tuuraajan pojasta.

Pekka Huotarin esikoisromaaniin (2014) pohjautuva Pöljänpojan vakuutus kertoo Pohjois-Pohjanmaalta Helsinkiin könynneestä miehestä, tivolin vedenneidon ja viinaan menevän tykinkuulan tuuraajan pojasta, joka on tyrinyt isoimman roolinsa: osansa miehenä ja isänä. Näytelmä penkoo mieheksi kasvamista nuoruudessa ja varhaisen keski-iän haaksirikossa. Pöljänpojan tarina on rakkaustarina. Se liikkuu kahdessa aikatasossa, pienen pojan ja aikuisen äijän näkökulmissa. Ne solmiutuvat toisiinsa. Vaikka näytelmä kertoo siitä, miltä miehestä tuntuu kun hän menettää otteen omaan elämäänsä, se tehdään tragikomedian keinoin. Hymyn kautta koetetaan katsella kaikkeutta.

Näyttämöllä: Mika Nuojua

Ohjaus: Kari-Pekka Toivonen
Lavastus: Jussi Hukkanen
Puvut: Annukka Valta

Galleri

Vaaleatukkainen henkilö, jolla on tuskallinen ilme, puristaa käsiään ja näyttää huutavan tai itkevän lavalla. Taustalla on voimakasta punaista ja tummaa abstraktia kuvamateriaalia, mikä viittaa dramaattiseen kohtaukseen.

Henkilö seisoo hämärästi valaistulla näyttämöllä yksinkertaisen penkin vieressä, ja lattialla on kulunut jalkapallo ja kangas. Heidän takanaan on seinämaalaus, joka kuvaa vaurioitunutta pakettiautoa ja kaoottista kohtausta. Lavastuksessa on teollisia ja ahdistuneita elementtejä.

Henkilö istuu pinnasängyllä kädet ristissä ja katsoo ylöspäin ahdistunut ilme kasvoillaan. Heidän takanaan on tumma, taiteellinen tausta, jossa on piirros kuorma-autosta ja lapsen näköinen hahmo. Asetelma vaikuttaa dramaattiselta ja jännittyneeltä.

Henkilö seisoo metallisen, abstraktin oven vieressä pimeällä näyttämöllä, jossa on dramaattinen valaistus. Lattialla on punainen penkki ja kangasnippu. Heidän takanaan on heijastettu kuva, jossa näkyy ekspressiivinen, levoton taideteos, jossa on vääristyneitä hahmoja.

Dramaattiseen näyttämömeikkiin ja tummiin vaatteisiin pukeutunut henkilö istuu penkillä ja elehtii ilmeikkäästi. Heidän takanaan valkokankaalle heijastetaan värikäs abstrakti teos, joka luo intensiivisen teatteritunnelman.

Henkilö, jolla on takki ja lasti-housut, poseeraa dramaattisesti lavalla kädet levällään ja jalat levällään; taustalla on abstrakteja taideteoksia ja minimaalisia lavasteita.

Henkilö seisoo punaisen näyttämövalaistuksen alla puhumassa tai esiintymässä, ja hänen takanaan olevalle kuvaruudulle heijastetaan kahden hahmon kuvitettu kohtaus. Asetelma viittaa teatteri- tai draamaesitykseen.

Talvivaatteisiin pukeutunut mies kalastaa pienestä veneestä järvellä iltahämärässä, ja hänen takanaan taivaalla on suuri, eteerinen joutsenen kuva.

Kommentarer

Upea esitys. Mika Nuojuan hykerryttävän tragikoominen hahmo ja Pekka Huotarin haikeanhuikean hersyvä teksti lumosivat. Lämmin kiitos. Tätä on teatterin lumo parhaimmillaan.