Kaksi maailmaa

Pieni näyttämö
Premiere 9.11.2011
2 t 55 min
peruslippu 26 € - 37 €

Attention! This is no longer in repertoire

Vahva kertomus nuoren tytön pyristelystä irti uskonnollisesta yhteisöstä.

Rooleissa: Rauno Ahonen, Iikka Forss, Sari Haapamäki, Helena Haaranen, Markku Huhtamo, Pekka Huotari, Kirsi Karlenius, Elina Keinonen, Rosanna Kemppi, Jarkko Miettinen, Lasse Pajunen, Tiina Peltonen, Aino Seppo, Marjut Toivanen, Anna-Maija Tuokko, Tuukka Vasama, Joe Ahonen/Tobias Karlenius/Lauri Lehto

Suomennos: Katja Krohn
Sovitus: Katja Krohn ja Milko Lehto
Ohjaus: Milko Lehto
Lavastus: Markus Tsokkinen
Puvut: Elina Kolehmainen
Valosuunnittelu: William Iles
Äänisuunnitelu: Antero Mansikka
Koreografia: Sari Haapamäki
Laulut: Marko Puro
Naamiointi: Tuula Kuittinen
Kampaukset: Henri Karjalainen

Gallery

Joukko vaaleisiin pukuihin pukeutuneita ihmisiä nostaa valkoiseen mekkoon pukeutunutta naista päänsä yläpuolelle hämärästi valaistulla näyttämöllä, kun toiset ojentavat kätensä häntä kohti. Tyhjät tuolit ja dramaattinen valaistus luovat teatteritunnelman.

Nainen, jolla on märät hiukset ja vaatteet, polvistuu lattialle pöydän eteen, jossa istuu kolme pukumiestä, jotka tarkkailevat häntä tarkkaavaisesti. Kohtaus on hämärästi valaistu ja siinä on dramaattinen, synkkä tunnelma.

Pukumies kättelee rennosti pukeutunutta nuorta miestä, kun joukko aikuisia ja lapsia seisoo heidän takanaan hämärästi valaistulla lavalla, jossa on puupanelointi.

Neljä ihmistä seisoo yhdessä sisätiloissa hymyillen ja valkoviinilaseja kädessään ja näyttää juhlivan tai nauttivan sosiaalisesta tapahtumasta näyttämövalaistuksessa.

Edessä seisoo nainen, jolla on epäsiisti tukka ja punainen merkki rinnassaan, ja hänellä on avonainen paita ja rintaliivit. Hänen takanaan seisoo neljä harmaapukuista miestä, jotka näyttävät vakavilta lavastetussa, dramaattisessa ympäristössä.

Valkoiseen paitaan pukeutunut nainen laulaa lavalla mikrofoniin, ja pukumies seisoo hänen takanaan kädet ojennettuina. Taustalla seisoo useita muita ihmisiä kädet kohotettuna. Lavastus muistuttaa suurta salia.

Neljä aikuista istuu ja seisoo puupöydän ympärillä, jossa on paperikuppeja hämärässä huoneessa. Kolme istuu, kun taas yksi seisoo taustalla, lasia kädessään ja mietteliään näköisenä. Tunnelma vaikuttaa mietiskelevältä.

Ryhmä ihmisiä seisoo lavalla rivissä, useimmat taputtavat ja katsovat eteenpäin. Valkoiseen pukuun pukeutunut mies seisoo keskellä lavaa mikrofonin ääressä, nostaa nyrkkejään ja näyttää puhuvan tai laulavan kiihkeästi.

Pipoon ja punaiseen paitaan pukeutunut mies kantaa naista sylissään hämärästi valaistulla näyttämöllä, jota ympäröivät tyhjät tuolit ja taustalla seisovat ihmiset, mikä viittaa dramaattiseen teatteriesitykseen.

Paljasjalkainen mies istuu sängyn reunalla viinilasi kädessään, kun nainen halaa häntä takaapäin ja hymyilee hänen poskeaan vasten. Lattialla on viinilaseja ja sängyn päällä valkoinen peitto.

Lavalla seisoo joukko ihmisiä, jotka laulavat muodollisissa ja rennoissa asuissa. Paljasjalkainen kylpytakkityttö pitelee kirjaa ja hymyilee keskellä, kun taas muut hänen ympärillään seisovat riveissä ja katsovat eteenpäin iloisina.

Kaksi naista seisoo pimeällä näyttämöllä. Toinen nainen, jolla on valkoinen pusero ja ruskea laukku kädessään, katsoo huolestuneena toista naista, joka sytyttää savukkeen ja jolla on farkkutakki.

Ryhmä ihmisiä tanssii juhlissa. Etualalla punaisessa toppatakissa pulloa pitelevä nainen seisoo hymyilevän miehen ja nauravan naisen välissä, kun muut tanssivat tarmokkaasti taustalla värikkäiden valojen alla.

Kaksi värikkäisiin asuihin pukeutunutta naista nauraa ja juhlii yhdessä vilkkaissa juhlissa, toisella on pullo kädessään, ja ympärillä on muita ihmisiä, jotka tanssivat ja viihtyvät hämärässä, juhlavassa ilmapiirissä.

Kaksi nuorta aikuista seisoo lähekkäin ja jakaa kuulokkeet. Nainen katsoo sivulle vakavalla ilmeellä, kun taas mies katsoo ylöspäin, vaaleanpunainen collegepaita hartioillaan. Molemmat vaikuttavat mietteliäiltä ja sitoutuneilta.

Lavalla seisoo hymyilevä nainen, jolla on kevyet vaatteet ja ruskea laukku, ja näyttää yllättyneeltä, kun pipoon ja nahkatakkiin pukeutunut mies lähestyy häntä leikkisästi takaapäin. Tausta on yksinkertainen ja hämärästi valaistu.

Etualalla seisoo nainen, joka katsoo alaspäin, kun taas kolme pukumiestä istuu pöydän takana ja tarkkailee häntä hämärässä huoneessa, jossa on tumma puupanelointi.

Comments

Aivan huikea, kiitos isosti Rosanne t. Ile, Virpi ja Essi

Tämä kosketti, ahdisti, nauratti, sai tuntemaan niin monta tunnetta yhden illan aikana. Ihan loistava! Kaunis kuvaus lahkon ja muun maailman kohtaamisesta... Symboliikka oli älykästä ja pidin siitä, miten joitain esityksen kohtauksia pystyi tulkitsemaan omalla tavallaan. Voisimpa vain kuvailla tuntemuksiani tästä esityksestä paremmin. Veti kyllä aika sanattomaksi!

Kiitos esityksestä 24.3. Sielua virkistävää nähdä tinkimätöntä, raikasta ja rohkeaa teatteria.

Ihana ja koskettava näytelmä. Se teki minuun niin suuren vaikutuksen, että olen nähnyt näytelmän kolme kertaa ja neljäs on jo suunnitteilla. Kiitos mahtavalle työryhmälle ja erityiskiitos Rosanna Kempille ja Anna-Maija Tuokolle.

Ihan mieletön näytelmä. Näyttelijät aivan loistavia ja uskottavia. Tämä näytelmä kosketti. Suosittelen lämpimästi! :)

Kiitos moniin vuosiin koskettavimmasta kulttuurielämyksestä! Näyttelijäsuoritukset olivat loistavia, erityisesti karismaattinen lahkonjohtaja ja tietenkin pääosa neito. Itse olen yli kaksikymmentä vuotta sitten tuosta helvetistä päässyt pois, mutta en tajunnutkaan kuinka syvään nuo kokemukset ovat minäkuvaani muokanneet. Esitys oli intensiivisyydessään niin vahva, että ystävättäreni itki mukana (ei omakohtaista kokemusta) ja mieheni lähtee sen katsomaan uudelleen. UPEA elämys, onnittelut teille kaikille!!

Koskettava ja hienosti teatterin keinoja käyttävä esitys. Rosanna Kemppi hurjan hyvä!

Kiitos, oli koskettava ja kaunis esitys. Aihe on tietyllä tavalla totta myös itselleni, tosin jo vuosien takaa eikä noin rankkana. Hapuilu kahden "todellisuuden" välillä tuntui silti kovin tutulta ja uskottavalta. On hyvä, että tällaiseen aiheeseen on tartuttu ja sitä voidaan käsitellä ajassamme teatterin keinoin.

KIITOS koko työryhmällle TÄYDELLISESTÄ teatterielämyksestä! Aihe järkyttävä ja tosi (9-henkisestä seurueestamme 2 on elänyt vuosia samanlaisessa yhteisössä), mutta silti ahdistus ei käynyt ylivoimaiseksi. Kiitos upeiden roolisuoritusten, loistavan ja katsojaa kannattelevaan dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun, musiikin - kaiken. Tämä on sitä "oikeaa" teatteria, KIITOS!!
Mutta missä vika, kun katsomo on illasta iltaan enemmän kuin puolityhjä?? Ei anneta tämän päättyä siihen että "joko se loppu, munhan piti mennä katsomaan, voihan p...a!". Myös HKT on (valitettavasti) liikelaitos, joka ei esitä tyhjille katsomoille. Joten: varaa lippusi N Y T!!

Loistavaa, toimivaa teatteria! Esitys piti otteessaan ja toisen näytöksen loppunousu oli huikea. Estys oli myös visuaalisesti upeasti toteutettu. Rosanna ja Jarkko tekivät hienot roolisuoritukset ja pieniä helmiä näki myös aivan pienimmissä roolisuorituksissa. Tulen katsomaan toisen kerran. Kiitos, lisää tällaista! Oli teatterivuoteni 39. esitys ja tähän oli upeaa lopettaa teatterivuosi 2011.

Olin mykistynyt näytelmästä ja hienoista roolisuorituksista. Erityisesti musiikki ja käytetyt tanssielementit jäivät päällimäisenä mieleen, ne toimivat todella hyvin ja toivat tarinaan herkkyyttä. Aihe ei ollut minulle henkilökohtainen, mutta päähenkilön (Saran) kautta kävin itsekin läpi esityksen aikana kaikki nuo samat tunteet; rakkauden, ahdistuksen ja hylkäämisen. Näytelmä nauratti ja itketti. Kiitos paljon.

Saimme kutsun yllättäen tietämättä esityksestä mitään. yllätyimme esityksestä. Ensin virsien aikaan ihmettely mihin on tultu? Vakuuttavasti esitetty, erittäin hyvin lavasteet ja tarina toimii, niin nuori poikakin esiintyi erittäin hyvin. Oli elämys, esitys oli draama mutta näimme siinä paljon komiikkaa.Puhutteli myös pitkään esityksen jälkeen. Loistava, iso kiitos !

Todella hieno, koskettava, ja ajatuksia herättävä näytelmä! Mielenkiintoinen toteutus. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa! Upeat lavasteet ja hienosti käytetty koko tila hyväksi. Mielettömiä roolisuorituksia! Kiitos kaikille näyttelijöille!

Vihdoinkin jo muu on onnistunut kertomaan sen, miltä minusta tuntuu!

Ohjauksessa on upeasti onnistuttu luomaan niin ahdistava, kuin romanttinenkin ilmapiiri teatterin maagisin keinoin. Katsojan ei tule tulkita kaikkea näkemäänsä liian yksinkertaisesti, vaan elää kohtaukset läpi tunteella ja mahdollisimman avoimella sydämellä. Itse kävin läpi kaikenlaisia tunteita, joita itkin vielä kolme päivää näytelmän jälkeenkin. Lavastus on aivan valtavan ihanasti suoritettu! Näyttelijät ovat rooleissaan uskomattoman aitoja! Hetkittäin koin seuraavani dokumenttia omasta elämästäni... Itkin varmaankin lähes koko näytelmän ajan... kuvainnollisen traagisesta kastetilaisuudesta lähtien.

Minua tää aihe koskettaa henkilökohtaisesti, mutta eroaa siinä mielessä, että päähenkilöllä oli vapaus valita haluaako hän liittyä uskontoon vai ei. Itselleni on jäänyt traumat siitä, että Suomen suurimpaan uskontokuntaan on minut vauvana kastettu enkä siitä saanut itse päättää vaan vanhempani. Ja koulussa pakotettiin uskontotunnille vasten tahtoani. En ymmärrä lapsikastetta lainkaan. Mikä itsestään selvyys on, että syntyessään olen uskontokuntaan kuuluva. Mielestäni näytelmässä menttin hiukka äärimmäisyyksiin asioiden käsittelyn suhteen vaikka roolisuoritukset olivat onnistuneet. Ja näytelmässä lahko oli kuvattu negatiiviseen sävyyn. Kysymys onkin se että kannattaako uskoa kaikke ennen kuin ottaa asioista itse selvää?

Draaman hieno koreografia ja tanssit toivat esille mielenkiintoisella tavalla fundamentalistisen väkivallan, joka lannistaa tieltä eksyneen yhteisön jäsenen. Yleisöstä aisti tanssien avulla näkemään ja tulkitsemaan psykodynaamisia tilanteita eri puolilta ja uusilla näkökulmilla. Ne toimivat loistavasti nykyhetken painottajina yhteisössä ja "ikään kuin totta" luoden kohtauksiin vahvaa jännitettä. Kiitokset tekijöille, pidin näkemästäni!

Näytelmä aiheena oli varmasti joltain osin katsottava, mutta eniten ärsytti se, että esityksestä oli selvästi havaittavissa mistä lahkosta on kyse vaikkei se tieojeni mukaan lahko olekaan. Olin yllättynyt, että teatteri uskaltaa ottaa näin selkeän linjauksen mitä mieltä ko.uskonnosta on. Itselläni on työkavereita jotka ovat ko.uskonnosta ja olen ollut kokouksessa joka ei tässä näytelmässä ollut kyllä sinnepäinkään olin suorastaan järkyttynyt. Ei tainnut olla kaikki faktat hallussa. Ihmettelen miksei näyelmässä voinut siis sanoa et mistä lahkosta on kyse kun se niin selkeästi muilla avuin haluttiin ilmaista. No jos tää on teatterin linjaus niin seuraavassa näytelmässä voitais pohtia vaikka kirkon linjausta homokeskuteluun.

Vaikea ajankohtainen aihe on käsiteltävänä. Näytelmän tulkinnassa korostetaan ihmisen sisäisen kokemuksen merkitystä hänen toimintansa perusteena. Esim. aggressio on terve puolustustapa silloin, kun ihminen kokee minänsä kasvun ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia rajoitettavan. Näytelmässä kaikki osaset olivat kohdallaan. Kiitos teille kaikille tekijöille! Teidän tulkintanne tuottaa yleisöä puhuttelevan, visuaalisen ja miettimisen aiheita antavan erittäin korkealla ammattitaidolla ja laadulla toteutetun draamateoksen.

Olisin halunnut nousta seisomaan ja aplodeerata, kertakaikkisen upeat roolityöt!!!! Kannattaa katsoa! Mahtava lavatyöskentely! Täyskymppi minulta! Kiitos teille!

Esitys oli huikaiseva. Kerta kaikkiaan mykistävä, uskomattoman vaikuttava. Kaikki tunnelatausten nostot, purkaukset ja muut nyanssit olivat upeasti paikallaan. Lavasteita ja näyttämön kaikkia osia käytettiin äärimmäisen taitavasti. Valosuunnittelu tuki täydellisesti näytelmän kulkua. Puvustus oli täysin kohdallaan. Esitys oli huikaiseva ja toden tuntuinen. Joidenkin kohtausten aikana taistelin kyyneliä vastaan ja kumarrusten aikana en voinut enää pidätellä niitä. Esitys todella puhutteli minua, kaikki nähtynä eturivistä antoi uskomattoman kokemuksen tästä spektaakkelista. Suurenmoisin näytelmä, jonka olen eläissäni nähnyt.