Meidän poika

Pieni näyttämö
Premiere 1.9.2011
2 t
32 €

Attention! This is no longer in repertoire

Tavallisen äidin tavallinen poika päätyy äärimmäiseen tekoon. Puhutteleva näytelmä suomalaisesta todellisuudesta.

Rooleissa: Rauno Ahonen, Elina Hietala, Merja Larivaara, Kari Mattila, Vappu Nalbantoglu, Markus Riuttu, Hannes Suominen

Ohjaus: Pasi Lampela
Lavastus ja puvut: Markus Tsokkinen
Valosuunnittelu: Risto Heikkerö
Äänisuunnittelu: Mauri Siirala
Maskit: Tuula Kuittinen
Kampaukset: Taina Tervo

Gallery

Kaksi nuorta miestä kohtaa toisensa; toinen tarttuu aggressiivisesti toisen huppariin ja vetää tämän lähelle, kun taas toinen katsoo alaspäin silmät kiinni, ikään kuin ahdistuneena tai alistuneena. Molemmilla on yllään rento takki.

Tummiin takkeihin pukeutunut mies istuu tuolilla valonheittimen alla ja katsoo mietteliäästi alaspäin, kun taas toinen mies seisoo taustalla, myös valaistuna, kädet lanteilla. Muu osa kohtauksesta on pimeä.

Etualalla kirkkaassa valossa seisoo vaaleahiuksinen ja vakavalla ilmeellä varustettu nuori mies, kun taas taustalla on kalju mies, jolla on takki yllään, sumeana ja varjossa.

Hupparitakkinen henkilö kyyristelee maassa pimeässä huoneessa, ja hänen takanaan on valaiseva näyttö, jossa näkyy suuri mustavalkoinen lähikuva naisen kasvoista.

Kaksi miestä seisoo vastakkain dramaattisessa valaistuksessa; toinen näyttää vakavalta, kädet taskuissa, ja hänellä on tumma takki ja reppu, kun taas toinen elehtii vilkkaasti kädellään, ja hänellä on valkoinen paita ja ruudullinen takki.

Valkoiseen paitaan pukeutunut mies pitää hellästi kiinni naisen leuasta ja katsoo häntä keskittyneesti. Nainen, jolla on taaksepäin vedetyt vaaleat hiukset ja suuret renkaalliset korvakorut, katsoo neutraalilla ilmeellä eteenpäin. Tausta on musta.

Mustaan takkiin ja farkkuihin pukeutunut mies osoittaa sinisellä repullaan valkoiseen mekkoon ja korkokenkiin pukeutunutta naista. He seisovat lavalla liukuportaiden lähellä dramaattisin ilmein.

Kaksi miestä istuu tiiviisti yhdessä lavalla. Toinen, jolla on tumma takki päällään, katsoo mietteliäästi toista, joka on kalju ja elehtii kiihkeästi nyrkillä, jolla on vihreä takki päällään. He näyttävät käyvän kiivasta keskustelua.

Etualalla istuu ruudulliseen takkiin pukeutunut mies, joka on sumea, kun taas taustalla seisoo vihreään takkiin pukeutunut kalju mies, joka katsoo tarkkaan eteenpäin tummaa taustaa vasten.

Comments

Positiivinen yllätys! Ei sitä tavallista varmaa viihdettä ja hkt:n peruskauraa, joka uppoaa keskivertoverto katsojaan, vaan kerrankin jää pohdittavaa pidemmäksikin aikaa. Kiitos!

Hannes Suominen on todella hyvä. Hän elää rooliaan eikä näyttele. Kotiin tultuani halasin omia lapsiani.

Työryhmän esityksestä syntyi ymmärrys siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin he toimivat. Loistavasti toteutetusta draamateoksesta välittyi positiivisen ja toisia kunnioittavan vuorovaikutuksen tärkeys ja se herätti myös monenlaisia tunteita, joista jokainen meistä voimme oppia ihmisten hyväksymistä, kunnoittamista ja joustavuudesta erilaisia elämänkatsomuksia kohtaan. Kiitos!

Hyvä ja koskettava näytelmä. Teatteria !

Loistava, ajatuksia herättävä näytelmä! Kunpa pienestä ihmisestä välitettäisiin, kuten tässä pohdittiin... Tällaista teatterin pitäisi olla, tylsymätöntä kantaaottavutta :)

Väkivaltaisesti kuolleen pojan äitinä koin näytelmän jättäneen minuun lämpöä ja ymmärrystä ilmiön suhteen, jota emme ymmärrä. Tarinassa oli paljon yhtymäkohtia omaan kokemukseeni. Haluan antaa ihailevan tunnustukseni Pasi Lampelalle samoin kuin kaikille näyttelijöille.

Hyvä ja onnistunut näytelmä. Näytelmä kuvaa hyvin ateistis-darwinistista, nihlististä maailmankuva jossa ihminen on vain biomassaa.
Äiti suorittaa ja tietämättää vaatii pojaltaan samaa.

Kitos hienosta esityksestä.Upeat näyttelijät,hyvä tarina.Käykää ihmiset katsomassa!

Kiitos hienosta esityksestä. Upeita nuoria näyttelijöitä!

Kiitos - hieno suoritus koko porukalta - tykkäsimme! N&M&K